Lottajärjestön rajatoimiston kanttiiniverkosto ulottui jatkosodan aikana yli koko maan. Pohjoisin kanttiini oli Petsamossa ja eteläisimmät lottakanttiinit sijaitsivat Hankoniemessä ja Ahvenanmaalla. Monin paikoin joukot rakensivat asemasodan aikana kanttiinitoimintaan varta vasten suunniteltuja rakennuksia. Usein myös kanttiinien kalusteet olivat miesten puhdetöinä tekemiä. Kanttiineissa työskentelevät lotat puolestaan yrittivät sisustamalla saada kanttiineistaan mahdollisimman kotoisia ja viihtyisiä.

Lottakanttiinien sisustustarvikkeiden valmistusta varten perustettiin keskussomistamo, jossa valmistettiin etupäässä paperista erilaisia sisustuselementtejä; ikkunaverhoja, pöytäliinoja, lampunvarjostimia ja tauluja. Somistamon johtajana ja taiteilijana toimi lotta Seija Louhio, Ateneumin käynyt Arabian koristetaiteilija.

Lisätäkseen entisestään innostusta kanttiinitoiminnan kehittämiseen, järjesti Lottajärjestön rajatoimisto Viihtyisin kanttiini -kilpailun syksyllä 1943. Kilpailu jakaantui useampaan osaan, paikallisista olosuhteista, johtuen. Oma sarjansa oli sekä Karjalankannaksen kanttiineille sekä Itä-Karjalan kanttiineille.

Viihtyisin kanttiini -kilpailun palkintolautakunta, johon kuului sekä armeijan että Lottajärjestön rajatoimiston edustajia, matkusti satoja kilometrejä eri puolilla sotatoimialuetta tutustumassa alkukilpailussa palkittuihin kanttiineihin. Palkintolautakunta arvioi kanttiinien sijaintia, rakennuksia, kalusteita, sisustusta ja viihdytystoimintaa. Tärkeänä arvosteluperusteena pidettiin sitä, että kanttiini oli viihtyisyytensä lisäksi myös käytännöllinen. Arvioinnin kohteena oli niin ikään usein kanttiinien yhteydessä sijaitsevien kanttiinin lottien asuintilojen siisteys sekä kanttiineissa työskentelevien lottien kohteliaisuus ja ystävällisyys.

KARJALAN KANNAKSEN VOITTAJA – RAJATUPA

Karjalan kannaksen viihtyisimmäksi kanttiiniksi valittiin Rajatupa, joka oli pohjalaisten poikien oman maakuntansa tyyliin rakentama etulinjakanttiini. Rajatuvan kalustus oli myös kokonaisuudessaan puhtaasti pohjalaistyylinen. Kokonaisvaikutelma, joka lopulta vakuutti palkintolautakunnan, muodostui puna-valkoruudullisista sisustustekstiileistä, hyvin hoidetuista pelargonioista ikkunalaudoilla, hauskasta kyläkeinusta pihamaalla, tauluista, yleisestä siisteydestä ja näyttämökorokkeesta, joka oli kanttiinissa ahkerassa käytössä.

ITÄ-KARJALAN VOITTAJA – VITJAKERHO

Itä-Karjalassa viihtyisin kanttiini -kilpailun voittajaksi selviytyi Vitjakerho, joka edusti sota-ajan mukanaan tuomaa korsutyyliä. Etulinjan kanttiini Vitjakerhon seinät ja katto oli tehty Itä-Karjalan vanhoista hongista. Kalustus oli polttamalla käsiteltyä rintamatyyliä ja ”talvipuutarha” eli kaksi puuastioihin istutettua kuusta toi mukavaa vehreyttä maan uumeniin keskellä talveakin.